Blogiteksti ei suostunut illalla lähtemään, joten uusi yritys nyt aamulla eli tämä siis keskiviikkona 29.1:


 Aamuvarhain suunnattiin Ranthamboren luonnonsuojelualueelle. Opas antoi ohjeeksi pukea päälle kaikki mahdollinen, koska avoimessa lava-autossa oli jäätävän kylmä. Lämmintä korkeintaan 10 astetta. Tein työtä käskettyä ja puin mm. topin, tpaidan, villatakin, tuulitakin ja kevyttoppatakin. Lisäksi saatiin fleecepeitot. Eikä kyllä yhtään ollu liikaa. Hanskat olisi saanu vielä olla.

Safariajo kesti kolmisen tuntia ja nähtiin antilooppeja, kauriita, villisikoja, apinoita, lintuja, krokotiileja ym, MUTTA ei yhtään tiikeriä. Tiikereitä asuu tuolla alueella reilut 40. Mutta nou hätä, iltapäivällä oli tulossa vielä toinen safari. Safareiden välillä oli ensimmäisen kerran aikaa mennä altaalle ottamaan aurinkoa. Ja ehkä        ensimmäisen kerran oli riittävän lämmintä, suoraan sanoen kuumaa. Petri ui pariin kertaan altaassa ja minäkin sentään pulahdin, vaikka vesi oli jääkylmää (siis n. 20). Saatiin jo rusketuspohjia :)

Iltapäiväsafarille lähdettiin innolla, kyllä se tiikeri nyt nähdään. Nähtiin tällä kertaa jo jäljet ja kuultiin apinoiden varotushuudot, mutta tiikeri pysyi piilossa. No, ei tämä reissua pilaa vaan huomenna uusin innoin kohti Jaipuria. Ainoa mitä päähän ottaa, on tämä iPad. Miten herrajjestas tää heittelee kuvat mihin sattuu, eikä anna kirjottaa tai sitten antaa tai sitten ei. Kuussakin on käyty 60-luvulla... Kotoakin kyselin vähän kuulumisia ja iso kiitos Ninalle, joka sujuvasti "esitti äitiä" ja hoiti Nupun lukiotutustumisen seä tietty mummille & vaarille huolenpidosta.