torstai 30. tammikuuta 2014

Incredible India

 Aamu alkoi bussimatkalla Jaipuriin. Täällä ei pitkätkään bussimatkat haittaa, kun on niin paljon näkemistä. Nytkin kolme tuntia oli ohi yhdessä hujauksessa. Matkalla näki bussin ikkunasta sitä oikeata Intiaa, kun bussi ajoi kymmenien kylien läpi. Ihmiset peseytyivät kadun vieressä hanasta tulevassa pienenpienessä vesivirrassa, possut ja lehmät tonkivat samaa pihaa, naiset keittivät ruokaa ja pesivät pyykkiä. Miehet istuivat nuotion ääressä ja joivat teetä. Kamelit kuljettivat kärryissä kaikkea mahdollista. Traktorit ja kuorma-autot oli koristeltu lipuin, kukin ja kankain ja musiikkilaitteista ainkin ääntä lähti.

Naiset kulkevat täällä kirkkaan oransseissa, punaisissa, vihreissä tai liiloissa kauniisti koristelluissa puvuissa. Delhissä nähtiin nuorilla länsimaista tyyliä farkkuineen, mutta ei enää täällä Agran ja Jaipurin seudulla.
 Hotellimme Jaipurissa, vaaleanpunaisessa kaupungissa on Country Inn Suites. Ensimmäinen hotelli, missä ei ole huoneessa kylmä! Tosin ilmastoinnin sammutimme heti kättelyssä. Huoneesta on näkymät metron rakennustyömaalle (onneksi 7. Kerros) ja autot tööttäävät taukoamatta. Hyvä hotelli, siis ihan oikeesti. Täällä menee seuraavat 3 yötä.

Kävimme bussiajelulla keskustassa. Pari kilometrin matkasn menee puoli tuntia vähintään. Tutustuimme myös maharadza kaupunkipalatsiin, jossa asuu nykyinen Jaipurin maharadza, 16-vuotias. Ei kyllä nähty, kun oli kuulemma koulussa. Päivän jännittävin osuus oli riksa-ajelu Jaipurin ruuhkaisilla teillä. Hypättiin Petrin kanssa riksaan ja turbaanipäinen mies polki pyörää kuin vimmattu. Polki sitten niin vauhdilla, että täräytti edessä olevan tuktukin perään! Petri putosi kyydistä, mutta ei onneksi loukannut itseään nopeiden refleksien ansioista. Itse en ehtinyt pelästyä kuin sitä, että ei kai kamera pudonnut. Ei onneksi. Ajelu jatkui sitten vähän paremmissa merkeissä, mutta tippiä annoimme kyllä
ihan vaan minimin eli 100 rupiaa, hieman reilun euron.

Hinnoista sen verran, että söimme tänään lounaaksi paikallista kotijuustoa (paneer) tomaattikastikkeessa, valkosipuli ja voi naan-leivät ja pullon vettä, niin hintaa tuli 500 INR eli n. 6 euroa. Täällä on  TAAS joku "dry day" eikä olutta saa mistään. Hotellin minibaatistakin on pullot viety pois!!! On kuulemma Gandhin kuolinpäivä. Koitetaan kestää.

5 kommenttia:

  1. Tätä blogia on niin mahtava lukea. Pääsee fiiliksiin oikeasti mukaan. Hyviä kuvia. Me oltiin Goalla jouluna 07-08. Terkkuja sinne sitten kun menette; vieläköhän Anita kiertää rannalla tekemässä henna-tatuointeja...

    VastaaPoista
  2. Kiitos Anu! Innostaa tekeen päivityksiä, kun joku lukee ja kommentoi. Kuvia voisi laittaa enemmänkin (tosin parhaat on kamerassa), mutta iPadilla liittää aina kaksi kuvaa hyvin ja loput minne sattuu. Vika voi olla kyllä käyttäjässäkin :) Kohta lähdetään ratsastaan norsulla!

    VastaaPoista
  3. Olen Anun kanssa samaa mieltä! En tiedä pystyisinkö itse tuohon bussimatkailuun ja siksi onkin ihan mahtavaa päästä kanssanne matkalle :) En ole itse ikinä kokeillut iPadillä blogin päivittämistä, joten peukut sulle! Terkut kanssamatkustajalle, älkää tippuko norsun kyydistä.

    VastaaPoista
  4. Ihan uskomattoman kauniita kuvia ja niin elämänmakuisia :) Täälläkin iPad takkuilee ja joskus antaa kirjottaa kommenttia ja sitten taas yhtäkkiä ei saa mitään kirjoitettua... Miten ne turisteja nyt noin kiusaa koko ajan, ettei edes minibaarista saa olutta, höh! Onneksi Petrille ei käynyt kuinkaa kun putosi riksan kyydistä. Me duunataan täällä vessaa uuteen uskoon.

    VastaaPoista
  5. Mukava olla matkalla mukana näin näytön avulla. Olkaa ny varovaisia. Mua ihan hirvittää tuo ruuhkaisuus.
    Täällä satoi hieman lunta, etelässä paljon enemmän.

    VastaaPoista