Markkinahumua ja rantaelämää

 Eilen illalla otettiin taksi ja lähdettiin kauheassa ruuhkassa satojen muiden kanssa kohti Bagaa ja iltamarkkinoita. Meidät on siis vallannut ostovillitys! Ensin kuitenkin syötiin markkinoilla mereneläviä, naan-leipää ja vohveleita suklaakastikkeessa. Ja sitten alkoi shoppailu. Ostin itselleni rantarätin (mekon) hintaan 250 INR eli n. 3€. Alkuperäinen pyynti oli 750. Muuta ei sitten ostettukaan, mutta valokuvia otin kyllä. Tarjolla oli vaatteita, mausteita, koruja, huiveja... Ihan AITOJA Desigualin vaatteitakin olisi saanut pilkkahintaan. Me ei kuitenkaan koskaan osteta mitään feikkiä, koska Nuppu on kieltänyt loukkaamasta kenenkään tekijänoikeuksia. Mieluummin siis ostetaan aitoja rättejä.

Annikan ja Kimmon jatkaessa shoppailua menimme Petrin kanssa muistelemaan vuotta 1996 sen reissun hotelliimme Marina Douradaan, joka oli markkinapaikan vieressä. Paljon oli muuttunut, rakennettu tuplasti lisää. Katselimme hetken "omaa" parvekettamme ja muistelimme rappukäytävässä ollutta sähkökaapin paloa ja tunsinme melkein vieläkin kaapelinkäryn nenässämme, kun se mustana tunki oven ali huoneeseen. Ja sen suomalaismiehen, joka ilkialastomana kiipesi terassikaiteen yli suljettuun uima-altaaseen ja sai heti vartijan peräänsä. Mukavia muistoja.

Aamulla olimme taas rannalla yhdeksältä. Nyt kävelimme rantaa toiseen suuntaan eli Candolimiin yhteensä kahden tunnin lenkki. Ranta on kävelty siis päästä päähän. Täytyy varoa, ettei mene vaan ylikunnon puolelle. Shackilla tapasimme taas matkaseuramme ja päivä meni tuttuun tapaan: aurinkoa varjon alla ja täydellistä rentoutumista. Ainoa ero oli, että tänään ei tahtonut millään päästä uimaan. Yritin kolme kertaa ja kerran onnistuin. Muuten virtaus vei jalat alta ja pyörin rantavedessä uikkarit täynnä hiekkaa. Petrin onnistumisprosentti oli parempi eli 100.

Ruoka täällä on poikkeuksetta hyvää. Paljon on syöty paikallista ruokaa, paria club sandwichiä lukuunottamatta, eikä ole edes kaivattu pihviä. Mereneläviäkin on syöty päivittäin, Petrin herkkua etenkin. Ne ovat hinnaltaan kalliimmasta päästä, mutta halpoja suomen mittapuun mukaan. Paikallisen kana- tai paneer (juusto) annoksen saa reilulla 2€:lla. Kuvassa Petri juo uutta lempijuomaansa banaanilassia.

Huomenna tulee pieni tauko päivityksiin, koska lähdemme vuorokauden kestävälle asuntoveneretkelle. Veneessä on vain 2 hyttiä eli matkustajina Annika, Kimmo ja me. Ja tottakai kapteeni, kokki ja muut palvelijat :) Esimakua löytyy, kun googlettaa John's boat tours ja houseboat.

PS. Tämä päivitys on tehty kolme kertaa eli osoitan uskomatonta sikeyttä näin lomalla. Kaksi ensimmäistä meni bittiavaruuteen tai jonnekin sinne pilveen (?), kun nettiyhteys ei toiminut. Nyt löydettiin kerrankin baari, jossa yhteys toimii ja on NOPEA. Baarin nimi on Clare's Holiday streetillä Calangutessa. Mainos, mainos!!! Kahvikin on hyvää.